RIOCin puheenjohtaja, Tanja Tamminen, ja varapuheenjohtaja, Noora Välimäki, tutkivat 2019-2020 Tampereen Poliisiammattikorkeakoulussa Suomen kontekstiin sopivia korruption mittareita. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) Korruption indikaattorit Suomelle (KORSI) -hanke kartoitti korruption seurannan menetelmiä ja indikaattoreita. Kolmiosainen loppuraportti on nyt luettavissa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa. Tammisen kakkosraportti ”Menetelmiä korruption kokonaisvaltaiseen seurantaan” kannustaa kokonaisvaltaisen tilannekuvan luomiseen korruption riskien ja korruption vastaisten toimien seurantaan sekä piilokorruption paljastamiseen kehitettyjen työkalujen avulla. Noora Välimäen artikkeli yhdessä Vesa Muttilaisen kanssa, “Korruption esiintyvyyden seuranta – kyselyindikaattoreita”, löytyy projektin kolmosraportista. Ensimmäinen kokoomaraportti vetää yhteen tutkimusprojektin tulokset.
Projektin tarkoituksena oli kehittää Suomeen soveltuvia korruption määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita säännöllisen seurannan pohjaksi. Suomessa on tekeillä sekä korruption vastainen strategia että toimintaohjelma. Tamminen rohkaisee erityisesti korruptiota torjuvia ja valvovia viranomaisia ottamaan käyttöön säännöllisesti päivitettävät riskiarviot eri aloilla, koska niitä ei tällä hetkellä juuri tehdä. Esimerkiksi RIOC:n jäsen Fanni Rantamaa kirjoittaa riskeistä pro gradu työssään (TY 2020) ja toteaa, että ”erityisesti julkisiin hankintoihin liittyvä korruptioriski on myös riski talouden kehitykselle Suomessa”.
RIOC muistuttaa, että korruption seurantaan tulee soveltaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja Suomen olisi luotava kokonaisvaltainen tiedonkeruumalli seurantatietojen kokoamiseksi pitkäjänteisesti. Suomalaiset hallintokäytännöt ovat monilta osin siilomaisia – muun muassa rahanpesu, järjestäytynyt rikollisuus, harmaa talous ja hallinnon avoimuuden pullonkaulat nähdään usein erillisinä politiikka- ja toimintalohkoina. Korruption riskit ja ilmentymismuodot liittyvät kaikkiin näihin ilmiöihin, ja näiden ilmiöiden välisiin yhteyksiin on kiinnitettävä yhä paremmin huomiota. Suomi tarvitseekin säännöllisesti tuotetun korruption tilanneraportin.